Urheiluoppilaitosten ja -akatemioiden maastohiihtovalmennuksesta vastaavat valmentajat kokoontuivat Vuokattiin nyt toisen kerran pohtimaan lähinnä sitä, miten vuosi sitten ohjeistetut linjaukset ovat saaneet ilmaa siipiensä alle sekä jatkokehittämään linjauksia ja miettimään tulevan vuoden linjanvetoja. Paikalla oli ainakin osan aikaa 13 valmentajaa.  Sunnuntain pääroolissa oli viimevuotisten teemojen toteutuminen oppilaitoksissa, yhtenäistettyjen testien onnistuminen käytännössä sekä kokonaisuutena viime lukuvuoden oleelliset asiat.

Maanantaina päivitettiin kuluvan kauden teemoja Urheiluoppilaitosten maastohiihtovalmennuksessa. Jyrkkien ylämäkien harjoitteluun halutaan saada lisäpontta, sillä niissä olemme olleet jo melko kauan huonommalla tasolla kuin kilpailijamaamme. Lyhyiden jyrkkien mäkien osuus on selvästi vielä korostunut kilpalatujen lyhetessä, jolloinka korkeaa maksimihapenottoa vaativia ns. vuorohiihtonousuja on yhä harvemmin.
Maanantaina iltapäivänä työstimme ryhmissä Urheilijan polun fyysisiä ominaisuuksia eri ikäryhmille. Hiihtäjän polku on julkaistu www.kihu.fi/urapolku- nettisivuilla syys- lokakuun vaihteessa.

Kahden hyvän lumisen talven jälkeen Urheiluoppilaitoksiin ja Urheiluakatemioihin on hakenut selvästi vähemmän hiihtäjiä kuin aiemmin ja myös aika monia parhaita on jäänyt kotiseudun kouluihin, mikä sinänsä ei ole huono asia, mikäli kokonaisharjoitteluun ja valmentautumiseen on kotipaikkakunnalla hyvät olosuhteet. Sosiaalisuudella ja tutuilla kavereilla on suuri merkitys, jos harjoittelu vielä kyetään järjestämään ryhmävalmennuksena, jolloin myös toteutuu toisten hiihtäjien sparraus, mikä on aina ’paikalla’ Urheiluoppilaitoksissa.

Tämän syksyn uutuus on ollut yläasteikäisten leiriviikot Sotkamossa, joihin haki kaikki parhaat tuonikäiset. Leiriviikkoja on vuoden aikana kaikkiaan 18 viikkoa puoliksi kahdelle ryhmälle, joissa on 15 hiihtäjää ja 5 ampumahiihtäjää.
Vuokatissa hiihtäjille on tänä syksynä perustettu n. 10 hiihtäjän tehoryhmä, jolle tulee 2. – 3. jaksolla 8 yhteisharjoitusta. Joihinkin harjoituksiin voi tilanteen mukaan osallistua muitakin hiihtäjiä ja ryhmään halukkaita on enemmänkin. Vuokatissa on kuitenkin mottona se, että koulu pitää myös hoitaa kunnolla ja valmentajat voivat ohjata oppilaita välillä enemmän opiskelun suuntaan, jos jossakin aineessa on ongelmia.
Yleisesti kaikissa mukana olleissa laitoksissa ollaan menossa kohti 4:ää yhteisharjoituskertaa viikossa ja samalla yhden harjoituksen pituus on kasvamassa keskimäärin 1,5 tuntiin.
Nuoret hiihtäjät kaipaavat monesti suhteellisen paljon keskustelua ja palaverin yhtenä lopputulemana onkin se, että harjoittelun seuranta ja yleensä ottaen puhuminen parantaa harjoittelun laatua ja motivaatiota.

Tänä syksynä on myös käynnistynyt 11- 15 v harjoittelukulttuurin kehittämishanke, joka luo hyvää pohjaa entistä valmiimpien urheilijoiden tulemiseen urheiluoppilaitoksien oppilaiksi.

Urheilullisuus ja urheilijan elämäntapa oli kuluvan kauden ehkäpä jopa pääteemana ja ainakin moniin siihen liittyviin asioihin tuli parannusta etenkin harjoittelun laadun paranemisena, mikä näkyi kaikkein eniten peruskestävyysharjoittelun laadun nousuna, mistä hyvä osoitus on erittäin monien hiihtäjien sekä 3000 metrin että pidempien kestävyysjuoksujen tulosten jopa suhteellisen suuret parannukset.

Lukion jälkeinen elämän muutos, esimerkiksi hyvistä harjoitteluolosuhteista pois, voi aiheuttaa pettymystä ja lajista luopumista. Tähän pohdimme lääkkeeksi lukion aikana suoritettavat yleisesti hiihtoon liittyvät valmentaja- ja huoltokoulutukset, joita jopa kannatettiin osaksi pakollisiksi. 

Aiempia teemoja tullaan jatkamaan eli urheilullisuus, kunnon harjoitteet, riittävän laaja viikko-ohjelmien suunnittelu, jolloin koko harjoittelun voi tehdä oman lukiovalmentajan ohjelmalla, laadukkaat peruskestävyysharjoitteet, juoksutestien määrä, juoksun määrä sekä oivallus siitä, mitä kestävyysurheilu on.
Lisäksi rullahiihdossa korostetaan sitä, että harjoitus on aina ’hyvä harjoitus’ huomioiden maaston vaativuus ja liian helppojen harjoitteiden poistaminen.
Ainakin hiihdon ja rullahiihdon kilometrit mukaan päiväkirjaan. Kaikki muukin on vähintään sallittua.
Uutena teemana on nyt jyrkkien ylämäkien harjoittelu- kimmoisuus, jaksava loikkiminen- 15- loikkaa jyrkkään ylämäkeen.

’Ryhmävalmennus’ on hiihtäjän harjoittelun parasta sparrausta.

Testistöä tullaan jatkamaan tutuilla viidellä osiolla: 5- loikka, 3000m, vatsa, leuka, penkki.
Muidenkin ikäisten kuin lukionaloittavien viitearvoja tullaan lisäämään mahdollisuuksien puitteissa Valmentajapankin sinivalkoisen linjan sivustoon.
13- 15 v testistöksi suositellaan ’Kasva urheilijaksi’- testipatteria, josta sitten siirryttäisiin tähän jo vakioksi tulleeseen viiden osion testistöön.

Teuvo Ylikoski
Koulutuspäällikkö