Yhdistetty

Mäkihyppy + maastohiihto = yhdistetty

Yhdistetyn virallinen nimi on pohjoismainen yhdistetty (Nordic Combined) osoituksena siitä, että sen juuret ovat Pohjolassa. Lajin kotimaa on Norja, jossa sitä pidetään edelleen kansallisurheiluna. Holmenkollenin kisoja edeltäneissä ”Husebyn kilpailuissa” sanotaan yhdistetyn vuonna 1873 olleen ainoan lajin, mutta siten, että hiihdon jälkeen oli näytös mäenlaskussa. Holmenkollenin kisoissa jaetaan yhdistetyn voittajalle vieläkin arvokas "Kuninkaan malja" osoituksena lajille jatkuvasti annetusta arvostuksesta.

Suomessa ensimmäinen yhdistetyn kilpailu oli tiettävästi jo vuonna 1913 Helsingin Hiihtoklubin kansainvälisissä kisoissa. Ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut pidettiin Lahdessa vuonna 1923. Kaksi ensimmäistä mestaruutta vei lajin suomalaisiin pioneereihin kuulunut helsinkiläinen Verner Eklöf. Vuonna 1923 yhdistetty tuli myös Salpausselän kisojen ohjelmaan.

Ensimmäinen suomalainen yhdistetyn arvokisamitalisti oli Esko Järvinen, joka 1928 otti pronssia MM-kilpailuissa Zakopanessa. Yhdistetyssä ensimmäisen olympialaisen kultamitalin otti Heikki Hasu vuonna 1948 St. Moritzissa. Lajimenestys on ollut hurjaa: Samppa Lajusen upeat kolme kultamitalia Salt Lake Cityn talviolympiakisoista 2002 ja viime vuosilta menestystä on tullut mm. Sapporon MM-kisoissa 2007 – joukkuekultaa ja sprinttikultaa Hannu Manniselle ja Gundersen-yhdistetyn pronssia Anssi Koivurannalle. Samana vuonna Hannu Manninen voitti maailmancupin kokonaiskilpailun. Manninen pitää edelleen maailmancupin osakilpailuvoittojen maailmanennätystä hallussaan 48 voitolla. Kaudella 2008/09 puolestaan kokonaisvoiton vei Anssi Koivuranta.

Naiset mukaan yhdistettyyn

Naiset kilpailevat nykyisin miesten tavoin mäkihypyn maalimancupissa sekä alemmilla kilpailutasoilla. Naisten yhdistettyä kehitetään parasta aikaa junioritasolla ja FIS Youth Cupissa (2016/17) tytöt kilpalevat kaikissa osakilpailuissa poikien tavoin. Tyttöjen yhdistetystä voi lukea lisää FISin sivuilta (uutisfeed).